Artikkelit

Tuote vai ratkaisu?

Kolmentoista yhteisen vuoden jälkeen erinomainen akkutrimmeri tuli elinkaarensa päähän. Uutta etsiessäni huomasin aikanaan uusinta kehitystä edustaneen vanhan laitteen saaneen sankan joukon kopioita. Vastaavat toiminnalliset ominaisuudet löytyivät nyt ainakin kymmeneltä eri valmistajalta. Yritin muodostaa kuvan hyvistä ja huonoista tuotteista netin eri lähteiden kautta. Silmiinpistävää oli toiminnallisen valintatiedon puute. Laitteiden tehokkuus, mekanismit ja etenkin käyttöergonomia olivat vaikeasti vertailtavissa. Esittelyvideoiden avulla pystyin päättelemään perustoiminnot, mutta en laitteiden todellista suorituskykyä. Nopeasti kehittyvä akkulaitesektori kaipaisi kipeästi selkeämpää kuluttajille suunnattua teho-, energiatehokkuus- ja toiminta-aikaluokitusta.

Hämmennystä lisäsi samoista tuotteista löytyvät rinnakkaismallit ja varustepaketit. Trimmerin toiminta-aika oli moninkertaistunut ja akusta oli tullut puutarhalaitteiden kehitystä ohjaava tuotealusta. Ruohonleikkuun sijasta jouduin miettimään, mitä sähkötyökaluja kotiin tarvitaan jatkossa? Valitsenko toimivimman laitteen vai tehokkaimman akkupaketin? Keskitynkö puhtaasti trimmeriin vai laitesarjan mahdollistamaan ratkaisuun? Haluanko sitoutua yhteen brändiin vai pitää pelin avoimena?

Kokemus jyllää

Aika nopeasti valintojani alkoi ohjata omakohtainen kokemus eri merkkien luotettavuudesta ja toiminnallisuudesta. Ei ollut yllätys, että päädyin lopulta uuteen versioon vanhasta hyväksi havaitusta laitteesta. Plussana uusi trimmeri avasi oven samalla akulla toimivaan laitejärjestelmään. Valitsin siis kokemuksen ja käyttömieltymysten perusteella houkuttavimman tuotteen. Lähes sama kuvio toistui perheen auton hankinnassa. Etsimme toimivaa kuljetusratkaisua avoimin mielin, mutta päädyimme vanhaa vastaavaan uudempaan malliin. Oli helpompaa arvostaa omien käyttökokemusten päälle kehittynyttä lisäarvoa kuin seuloa paras paketti joukosta kilpailevia uusia tuotteita. Etenkin kun tarjolla ei ollut käyttökokemuksen mullistavia uutuuksia.

Todellinen käyttötarkoitus

Ostamisen huumassa unohtuu helposti hankinnan todellinen käyttötarkoitus. Aina kun tuotteen valinta tuntuu vaikealta, kannattaa jäsentää itselle sen avainominaisuudet ja niiden tärkeysjärjestys. Jos trimmaat pienen pihan kerran viikossa, akkujen määrä ja teho on toisarvoinen ominaisuus. Jos olet hankkimassa muutaman vuoden sisällä pensasleikkurin, painepesurin ja sähkösahan, tilanne on jo toinen. Jos et halua jäädä toistuvasti kiinni lumeen mökkitiellä, auton etenemiskyvyllä on voimalinjaa suurempi arvo valintatilanteessa. Tunnista tuotteen viisi sinulle tärkeintä ominaisuutta ja laita ne tärkeysjärjestykseen. Tämä moneen hankintaan soveltuva harjoitus nopeuttaa valintaa ja ehkäisee virhehankintoja.

Ei ole häpeä tehdä valintoja omakohtaisten ja todennettujen kriteereiden pohjalta. Valtava tarjonta hämää etenkin nettikaupassa ja ohjaa helposti tekemään huonoja ostopäätöksiä perustuen toisarvoisiin tuoteominaisuuksiin. Houkuttavat, mutta tarpeettomat ominaisuudet eivät korvaa heikkoja perustoimintoja. Tuote-esittelyt keskittyvät usein kliiniseen ensikohtaamiseen. Autolla ajetaan yksin ja trimmeri esitellään näyttelytilassa kun pyritään luomaan mielikuva hienosta tuotteesta ilman häiriötekijöitä. Kannattaa katsoa ostohetkeä pidemmälle ja muistella aiempia kokemuksia vastaavista tuotteista.

Perussääntö on, että heikko tuote pettää toistuvasti samassa käyttötilanteessa, harmiton tuote hoitaa perustehtävän ilman ongelmia ja hyvä tuote yllättää suorituskyvyllään.

Ismo Roponen

Portfolio House Oy

Yrittäjän ajatuksia ja historiaa Ornamon jäsenlehdessä 3/2019 (teksti Jenna Heino, kuva Atte Leskinen)

Missä vaiheessa muotoilu tuli mukaan työhösi?

Olen aina ollut enemmän muotoilun hyödyntäjä ja tuottaja kuin itse muotoilija. Koneella tehtäväni oli yhdistää muotoilu tuotekehitysprojekteihin ja koordinoida muotoilijoiden ja insinöörien yhteistoimintaa. Etsin yhteistyökumppaneita kansainvälisistä muotoiluyrityksistä ja oppilaitoksista ympäri maailmaa. Työ oli mielenkiintoista, elettiin aikaa jolloin muotoilun hyödyntäminen ei ollut vielä itsestäänselvyys. KONEen johtajakoulut opettivat dynaamisuutta ja tehokkuutta, jonka seurauksena ajattelen ja toimin hyvin rationaalisesti.

Miten muutit Stalassa tuotekehitystä?

Kun siirryin Stalan tuotekehityspäälliköksi, yrityksellä oli valmiina vahva yhteistyö Juhani Salovaaran muotoilutoimiston kanssa. Tuotteet olivat hisseihin verrattuna kompakteja ja keittiö käyttöliittymänä paljon rajatumpi. Yhdistimme muotoilun pitkälle massakustomoituihin tuoterakenteisiin ja uudistimme samalla myös tuotantotavan hyödyntämällä parametrista ohutlevymuovausta. Lämpöä ja toiminnallisuutta lisättiin tuomalla teräksen rinnalle silikoni-, puu- ja keraamivarusteita.

Jätit lopulta johtajat pestit ja siirryit sapattivuoden kautta yrittäjäksi. Mitä tapahtui?

Minulla on aina ollut voimakas halu uudistaa ja kehittää toimintoja. Tämän seurauksena ajauduin yhä syvemmälle liiketoimintojen johtamiseen. Kun sitten toimitusjohtajana vein läpi raskaat muutosprosessit Stalassa ja Orimalla, yleisjohtaminen alkoi väsyttää. Halusin palata takaisin luovempaan ja konkreettisempaan tekemiseen. Muutos ei ollut helppo, sillä organisaatioissa homma pyörii omalla painollaan ja ympärillä tapahtuu koko ajan kun taas yrittäjänä tempo täytyy pitää yllä lähes yksin. Nautin silti suunnattomasti yrittäjyydessä siitä, että kaikki on omissa käsissä ja saan auttaa yrityksiä kokemuksellani hyvin erilaisissa haasteissa.

Omassa yrityksessäsi haluat luoda kestävämpiä ratkaisuja.

Kehittynyt teknologia ja globalisaatio ovat tehneet tuotteistamisesta ja kaupallistamisesta liian helppoa. Ihmisten halutaan ilmaisevan itseään asioilla, joita he eivät edes tarvitse. Valikoimat paisuvat ja moni yritys hukkaa tehokkuuden kokien samalla uudistumisen haastavaksi. Haluan auttaa yrityksiä löytämään olennaiset tuotteet ja palvelut sekä karsimaan turhat pois. Valikoimien tehokkuus ja ajantasaisuus on osa vastuullista ja kestävää kehitystä.

Missä muotoilua tarvitaan juuri nyt?

Juuri nyt kiertotalous kaipaa lisää luovuutta ja uusia kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Tarvitaan muotoilijoiden semanttista ajattelua laajentamaan tuotteiden merkityksiä. Kiertotaloudessa hyödykkeen elinkaari on ympyrä, jossa vanha sulautuu uuteen, eikä vanhaa hylätä pikavoittojen toivossa. Näin ajattelevia ihmisiä ja  yrityksiä maailma kaipaa kipeästi lisää. Myös uudet ympäristöystävällisemmät materiaalit ja niiden soveltaminen eri käyttötarkoituksiin ovat avainasemassa. Teknologia ei ratkaise kaikkea vaan palvelut, esineet ja ihmiset on saatava toimimaan vastuullisesti. Tähän tarvitaan muotoilijoita.

Kuka?

Syntynyt Leppävirralla, asuu Hollolassa. Koulutus: Artenomi, kehityspäällikön erikoistumisopinnot, IDBM pro

Ura: Toiminut Koneella muotoilijohtajana tuotekehityksessä, tuotekehityspäällikkönä ja toimitusjohtajana Stalalla sekä toimitusjohtajana Orimalla. Perusti valikoimien kehitykseen erikoistuneen Portfolio House Oy:n.

 

Valikoiman sirpaloituminen voi johtaa tilanteeseen, jossa uudet konseptit eivät saa tarvitsemaansa tilaa ja tukea vanhan nimikemassan vuoksi.

Yksilöiminen ja varioiminen ovat ajan iskulauseita tuotteiden ja valikoimien suunnittelussa. Nimikkeitä syntyy kuin sieniä sateella kun tuotteita mukautetaan eri sidosryhmien tarpeisiin. Jakelijoille tehdään pieniä kosmeettisia variointeja, isoille asiakkaille omia ratkaisuja ja nimikkeiden koodistoja paisutetaan peittämään hintojen vertailtavuus. Lopputuloksena yksinkertaisesta tuotteesta löytyy kymmeniä koodeja ja design-variaatioita käytännössä lähes samoilla toiminnoilla. Kaiken tämän mahdollistaa digitalisaatio, kehittynyt logistiikka ja pitkälle viety massakustomointi tuotannossa ja toimitusketjussa.

Isoilla dynaamisilla toimijoilla kuten esim. kodinkone- ja elektroniikkajäteillä systeemi näyttää toimivan, mutta pienille ja keskisuurille yrityksille kehitykseen vastaaminen on haaste. Moni on törmännyt tilanteeseen, jossa hyväkään tuote ei menesty, koska se ei varioidu oikein nopeasti kehittyvän kulutuksen ja jakelun tarpeisiin. Tilanne saattaa olla vaikea kun samaan aikaan vanhojen tuotteiden kysyntä hiipuu ja uudet tuotteet eivät leviä riittävän laajasti saavuttaakseen volyymin. Tajutaan liian myöhään, että perinteinen segmentointi ja luokittelu onkin liian rajallinen ja läpinäkyvä toimintamalli. Sama pätee jakelijoiden asetteluun omiin karsinoihin. Perinteiset rajat hämärtyvät ja muuttuvat kasvua rajoittavaksi ellei muutosta lähestytä oikein.

Edellinen kappale kuvaa tämän päivän jakelun haasteita, mutta syyt uusien ratkaisujen heikkoon menestykseen voivat olla paljon perinteisempiä. Hienosta konseptista ei tullut tarpeeksi hyvää ja erottuvaa tuotetta, koska sillä oli liikaa sidoksia yrityksen nykyiseen tuoterakenteeseen, toimintatapoihin, prosesseihin ja osaamiseen. Uudelle konseptille ei annettu sen ansaitsemaa tilaa kun varmisteltiin vanhojen tuotteiden asemaa ja kuviteltua ikuista elämää. Monelle yritykselle kaikki kerran myydyt nimikkeet ovat ihmeellisen rakkaita haamuja varastoissa ja tietokannoissa. Yritys esittelee ylpeänä laajaa tuotteistoa ja sen luomaa näennäistä palvelukykyä kun samaan aikaan asiakasraukka yrittää löytää massasta kaipaamansa ratkaisun. Kuinka usein joudummekaan selaamaan valtavia tuotteistoja, joiden nimikkeistä yli puolet ei ole kriittisiä edes niiden tarjoajalle.

Pahimmillaan tehottoman nimikkeistön hidastava vaikutus on kaksisuuntainen. Asiakkaan on vaikea löytää haluamaansa ja yritys itse hukkaa resursseja merkityksettömien nimikkeiden pyörittelyyn. Aina syynä eivät ole turhat nimikkeet vaan usein myös valikoiman liian sirpaleinen rakenne. Luodaan rinnakkaisia tuoteperheitä kun sama tarjonta olisi voitu paketoida tehokkaalla massakustomoinnilla. Hallitsematon variointi paisuttaa nimikkeistön sekavaksi puuroksi, jolla on yllättävän iso hidastava vaikutus kun arvioidaan yrityksen uudistumiskykyä. Into uuden hehkuttamiseen sammuu nopeasti, jos arki kuluu tehottoman vanhan nimikkeistön pyörittelyssä.

Johto näkee helposti vain uusien asioiden ympärillä pyörivät innokkaat kasvot, mutta ei tilaustoimitusketjun tuskaisia ilmeitä. ”Markkinoiden kattavin valikoima” muuttuu aikaa myöten kehityksen hidasteeksi, jonka hallinta syö resurssit ja estää liiketoimintaa uudistavien konseptien tuotteistamisen. Nimikkeiden käsittelyyn kuluva aika ei laske samassa suhteessa myynnin volyymin kanssa. Monessa varastossa patinoidaan ja siirrellään tieltä nimikkeitä, joiden parasta ennen päiväystä ei koskaan määritelty.

Isot yhtiöt myyvät pois heikosti tuottavat yksiköt ja divisioonat, mutta pienemmillä tätä liikkumavaraa ei ole. Samoin isoilla on resurssit kokonaisvaltaisiin muutos- ja  kehityshankkeisiin, mutta pienemmät joutuvat vääntämään kehityksen paloina. Tämän vuoksi on tärkeää pitää uudistuminen jatkuvassa liikkeessä myös valikoiman osalta. Turhien nimikkeiden poistaminen toimitusputkesta vapauttaa aikaa ja energiaa kehittämiseen. Se myös suuntaa huomion olennaiseen eli kannattavuutta ja kasvua tukeviin ratkaisuihin.

Käytännön vinkkinä kehotan tarkastelemaan oman valikoiman elinkaaria ja massaa kokonaisuutena. Jos nimikkeistön määrä paisuu, kysynnän painopiste sirpaloituu ja kehityshankkeet hidastuvat, edessä häämöttää kannattavuuden heikkeneminen. Tällaisessa tilanteessa pitää miettiä tarkkaan, onko tuotteiston painopiste ja rakenne kunnossa. Kohtaavatko kehityshankkeet liiketoimintaympäristön muutoksen ja onko uusien konseptien lisäarvolle raivattu tilaa.

Ismo Roponen

Portfolio House Oy